16.11.2023 | Artikkeli
Olemme keskellä vihreää siirtymää, jota ristiriitaisesti vauhdittaa sähkönkulutuksen huima kasvu ja jonka kestävä ratkaisu on entistä tehokkaammin tuotettu uusiutuva energia. Tätä teemaa käsittelevän blogini kärjeksi nousi itsestään selvästi aurinkoenergia, jonka parissa olen Norelcossa tehnyt työtä noin kolmen vuoden ajan.
Suomessa käydään ajoittain vielä keskustelua siitä, miten aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää systemaattisesti näillä leveysasteilla. Täällä on kuitenkin suurin piirtein saman verran aurinkoa saatavilla kuin esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa, ja Suomessa aurinkopaneeleiden hyötysuhde on parempi kylmän ilman ansiosta. On myös huomattava, että aurinkoenergian varastointi ja jatkojalostaminen ovat kehittyneet nekin. Ja muistettava, että energiantuotantoa ei myöskään olla rakentamassa yhden vaihtoehdon varaan.
Vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa kiihtyvään tahtiin. Näin etenkin, kun teollisuus tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä. Teollisuuden rinnalla sähkön kulutuksen kasvuun vaikuttavat vedystä ja sähköstä tehtävien tuotteiden sekä lämmityksen ja liikenteen aiheuttama sähkön kysyntä.
Juuri nyt tarvitsemme teollisen luokan tekoja siirtyäksemme pois saastuttavien energialähteiden käytöstä. Aurinkovoiman tuotannosta ”teollisessa mittakaavassa” alkaa Suomessa olla jo melko hyvä käsitys. Norelcossa näistä ovat esimerkkeinä muun muassa Helenin aurinkopuisto Nurmijärvellä sekä yhteistyö Oomi Oy:n kanssa.
Teollisen luokan aurinkovoimalahankkeet ovat mielestäni tuoneet sekä selkeyttä että vauhtia vihreän siirtymän toteuttamiseen. Eikä ajankohta voisi olla parempi, sillä meillä on Suomessa korkealaatuista teknologiaa aurinkopuistojen sähköntuotannon ja -jakelun toteuttamiseksi.
Aurinkovoimala koostuu modulaarisista rakenteista: paneelit, sähkötekniikka ja infra. Tarvittava sähkötekniikka on luotettavaa, niin sanotusti ”perinteistä teknologiaa”, jonka soveltamisessa kuitenkin tehdään koko ajan tuotekehitystä.
Teollisen luokan aurinkopuistot voidaan suunnitella myös sähköistyksen osalta modulaarisina yksiköinä, joissa kapasiteetti ja sähkönjakeluyksiköt jaotellaan tietyn suuruisiksi yksiköiksi. Modulaarisuus on aurinkovoimalan rakentamisen, ylläpidon ja tuotannon kannalta kustannustehokasta.
Norelcon ratkaisujen avulla sähkönjakeluyksiköt voidaan toteuttaa esimerkiksi 5 megawatin lohkoina. Tällöin kaapelimatkat eivät kasva liian pitkiksi ja sähkötekniset häviöt vähenevät. Modulaarisesti suunnitellun sähkönjakelun avulla aurinkopuiston pinta-alaa voidaan myös kasvattaa tehokkaasti ”monistaen”, yksikkö kerrallaan.
Kuten kirjoitin, kuulostaa perinteiseltä. Olemmekin Norelcossa usein todenneet, että tehokkaat ja turvalliset ratkaisut ovat usein jo toisaalla testattuja, mutta soveltamisessa kannattaa ajatella uudella tavalla.
Teknologisen kehityksen tavoitteet ovat usein konkreettisia, kuten kustannustehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantaminen. Nyt kestävän tulevaisuuden rakentaminen asettaa meille uudenlaisia, osittain vielä muotoutumattomiakin haasteita ja kysymyksiä.
Tästä syystä työ vihreän siirtymän parissa on erittäin motivoivaa, ja asetelma on kiinnostava: miten käytämme kekseliäisyyttämme ennakkoluulottomasti kehittäessämme uusia ratkaisuja? Minä ajattelen, että juuri nyt meidän on yhdessä aika löytää vastauksia tähän tärkeään kysymykseen.
Juha Hakkarainen, p. 050 525 5307 tai juha.hakkarainen@norelco.fi
